Sotahistorialliset kohteet – Tarinoiden tapahtumapaikat – Kenttäpostin kertomaa

Search
Close this search box.

Kriegshistorische Stätten – Schauplätze der Geschichten – Was die Feldpost über den Krieg erzählt

Viiangin partisaani-isku. Uhrien siunaustilaisuus

Partisaani-isku Pohjois-Kuhmoon 9.7.1942

Kesä 1942 oli juhannuksesta lähtien levotonta aikaa Pohjois-Kuhmossa. Heinäkuun alussa partisaanien partio oli purkanut siltarummun Kuumun ja Alavuokin välisellä tiellä. Partio oli sen jälkeen asettunut väijymään seuraavaa ajoneuvoa. Paikalle saapui työvelvollisia kuljettava kuorma-auto, joka kuitenkin ohitti väijytyspaikan onnistuneesti rummun niskahirsiä pitkin. Myöhemmin Kuumussa haavoittui vielä vanhus Juho Kurkinen käveltyään lehmää taluttaessaan tien varteen asetettuun miinaan.

Lähin suomalainen vartio alueella oli sijoitettu Lentiiraan, jossa toimi sekä poliiseja että ilmavalvontaa suorittavia sotilaita.  8. heinäkuuta 1942 lähti sotilaiden vikapartio tarkistamaan epäkunnossa olevaa puhelinlinjaa kolmen poliisin saattamana.  Kuumussa, Purolan ja Heikkilän talojen välillä havaittiin linja katkaistuksi ja kaksi pylvästä kaadetuksi. Tekijöiden arveltiin olleen partisaaneja. Heikkilän talossa (noin 3-4 km Kurkivaarasta lounaaseen) kuultiin, että myös talon väki oli törmännyt partisaaniin. Emäntä, toinen naishenkilö ja talon kaksi poikaa olivat olleet lehtimetsässä. Partisaani oli metsäpolulla hypännyt heidän taakseen ja yrittänyt ilmeisesti ampua, mutta aseen lukko ei ollutkaan toiminut. Silloin talon nuorempi poika, 13-vuotias Tauno Kinnunen, oli heittänyt partisaania kirveellä päähän noin kahden metrin etäisyydeltä. Partisaani oli kaatunut ja mennyt ilmeisesti tajuttomaksi, jolloin kaikki olivat päässeet pakoon. Sotilas- ja poliisipartio oli myös käynyt tapahtumapaikalla, josta löydettiin jälkiä, kirves ja kiväärinpatruuna.

Partisaani-isku Kurkivaarassa

Aamuyöllä 9. heinäkuuta partisaanit iskivät Kurkivaaran taloon. Talossa oli myös Liekinvaaran talon (noin 3 km pohjoiseen Kurkivaarasta) väkeä, joka oli ollut päivän heinätöissä. He olivat jääneet taloon yöksi, koska Kurkivaaran vanhaisäntä oli löytänyt illalla kalalla käydessään polulle asetetun miinan.

Partisaanien hyökkäys alkoi aamuyöllä noin kello yhden aikaan, kun talon koira rupesi ulkona haukkumaan. Seuraavaksi kuului laukaus, johon koiran haukkuminen loppui. Sitten talon ikkunaan koputettiin. Talon isäntä meni avaamaan ovea, jolloin ikkunasta heitettiin talon sisälle käsikranaatti. Useimmat sisällä haavoittuivat käsikranaatista, mutta pyrkivät ulos pakoon. Ulkona partisaanit aloittivat tulituksen lännen puoleisesta metsästä, jolloin ihmiset pakenivat eri suuntiin. Kurkivaaran isäntä ja emäntä saivat osuman ja kaatuivat talon pihaan. Pakenijat kuulivat samalla osan partisaaneista käyttävän suomen kieltä.

Iskusta selvinneet ja lievästi haavoittuneet veivät sanaa lähitaloihin. Vihannan talosta lähetettiin poika ja tyttö polkupyörillä hälyttämään Lentiiran vartio, koska sinne ei ollut puhelinyhteyttä. Hälyttäjät saapuivat Lentiiran vartioon noin klo 6 aamulla. Sieltä lähti liikkeelle konstaapeli Veikko Keräsen johtama poliisien ja ilmavalvontasotilaiden kymmenhenkinen partio Heikki Kyllösen linja-autolla. Se tapasi Vihannan talossa ensimmäiset haavoittuneet, jotka siirrettiin linja-autoon. Samalla partio sai vahvennukseksi viisi Kuumun kylän miestä. Vihannan taloon jätettiin suojaus ja partio eteni jalan Liekinvaaraan. Sieltä löydettiin osa haavoittuneista. Partio jatkoi kahtena osastona Kurkivaaraan, jossa palaneen talon ja navetan pihasta löydettiin talon isäntä ja emäntä ammuttuna. Samalla pihasta löydettiin talon 11 kuukautta vanha poikavauva vahingoittumattomana. Partisaanit olivat ilmeisesti nostaneet hänet talosta pihalle. Metsästä löydettiin haravoinnin jälkeen vielä muita iskusta selvinneitä ja haavoittuneita, jotka evakuoitiin autolla. Talon lehmä löydettiin teurastettuna, siltä oli leikattu mukaan molemmat takajalat.

Partio jatkoi lähialueen haravoimista, jolloin löydettiin myös aikaisemmin polulle asetettu miina. Muita jälkiä partisaaneista ei kuitenkaan löydetty. Kuhmosta saapui noin klo 18 vahvistukseksi kuusi sotilasta ja Suomussalmelta vielä 16 sotilaan osasto. Myöhemmin saatiin lisätietoja havaitusta 5-10 partisaanin ryhmästä, joka oli ollut matkalla kohti itää. Partion jälkiä käytiin vielä tutkimassa, mutta takaa-ajoon ei enää ryhdytty. Ilmeisesti samasta partiosta oli havaintoja idempää, Akonlahden suunasta, ja siellä oli jo partiointi käynnissä. Kuumun kylän taloja suojattiin muutaman päivän ajan sotilaspartioilla ja Heikkilän taloon jätettiin puhelinyhteys.

Hyökkäyksessä kuolivat:

  • Kalle Kovalainen (74 vuotta), Kurkivaaran vanhaisäntä
  • Esteri Kovalainen (72 vuotta), Kurkivaaran vanhaemäntä

Hyökkäyksessä haavoittuivat:

  • Helli Helttunen (33 vuotta), Kurkivaaran tytär
  • Heikki Helttunen (38 vuotta), edellisen puoliso
  • Riikka Hiltunen (22 vuotta), Liekinvaaran tytär
  • Veikko Hiltunen (17 vuotta), Liekinvaaran poika
  • Antti Kinnunen (11 vuotta), Liekinvaaran poika

Vahingoittumattomina selvisivät:

  • Antti Kinnunen, Liekinvaaran isäntä
  • Leena Kinnunen, Liekinvaaran emäntä
  • Teuvo Helttunen, Helli ja Heikki Helttusen poika
  • Matti Helttunen (11 kuukautta), Helli ja Heikki Helttusen poika

Kurkivaaran muistomerkki

Paikalle on pystytetty partisaaniuhrien muistoksi LC Kuhmo/Kuhmoniemi toimesta muistomerkki, joka paljastettiin 9. heinäkuuta 2000. Muistomerkin suunnittelija on Kauko Haverinen.

 


 

Teksti: sotahistorian asiantuntija Lassi Piirainen.